Töhnämunat eli Favorina Dip Eggs

Viimepäivien kovin nimi karkkirintamalla on ollut töhnämuna eli suklaamuna, jonka sisällä on lusikoitavaa kreemiä. Ällöstä lempinimestä huolimatta totesin, että kerrankin sellainen karkkivillitys, joka on pakko testata! Ilmeisesti nämä ovat paikoin loppuneetkin kaupoista ison kysynnän takia, ainakin tänään Turun keskustan Lidlissä oli paljon tarjolla jopa ruuhkaisaan aikaan.

Munat ovat siis kennossa, ja mukana tulee lusikka syöntiä varten. Ensin munaan tehdään hampailla reikä, josta möhnää sitten aletaan lappamaan lusikalla kohti ääntä.

Kyseenalaistin nopeasti tuon lusikan. Olin luullut, että töhnä on sellaista Kinder Buenon sisustan kaltaista todella pehmeää vaahtoa, kuten pakkauksen kuva ja töhnä-nimitys antavat ymmärtää. Se oli pehmeää, mutta enemmän sellaista lohkeavaa kuin venyvää. Helpoin tapa tätä on luultavasti syödä ihan vain reippaita paloja haukkaamalla, eikä natisevan lusikan kanssa sähläten.

Olen kova suklaan ja Lidlin ystävä, mutta minulle nämä kaksi harvoin kohtaavat. Tästä tuotteesta tykkäsin kuitenkin sen verran, että varmaan ostan tulevinakin pääsiäisinä. En kuitenkaan lähtisi hulluna hamstraamaan. Munat ovat todella makeita, joten itse söisin max kaksi kerralla. Kokonaisuudesta tulee mieleen joku Milkan suklaalevy, missä on hyvin samantapaista täytettä sisällä. Mikä on siis hyvä juttu. Tekisi mieli testata niitä "alkuperäisiä" versioita vertailun vuoksi. Suosittelen kuitenkin nämäkin ainakin kerran kokeilemaan, mikäli todella makea suklaakarkki on yleensä mieleen.

Polly Bilar

Pollyt ovat yksi ikisuosikkejani sekä omana pussinaan että irttarihyllyn valikoimissa. Ne ovat niitä, joita on vain saatava joskus. Vähän samaa sarjaa siis kuin vaikkapa Kismet tai Daim. Bilarit taas eivät välttämättä kuulu ruokavaliooni, mutta en missään nimessä pidä niitä huonoinakaan. Joten odotukset tälle kombolle ovat semisti korkealla, yhdistelmä varmaan toimii! Näitä on ollut kaupoissa jo jonkun aikaa, mutta vasta nyt saan aikaiseksi kokeilla.

Jostain syystä kuva ei nyt halunnut kääntyä oikeaan suuntaan...

Ensivaikutelma on jesjesjes. Maku on todella hyvä ja yhdistelmä toimiva. Bilar-makuja on siis kahta, vihreää ja punaista. Kumpikin niistä on hyvä, enkä rehellisesti oikein edes erota niitä toisistaan. Kysymysmerkiksi tässä tapauksessa jää se, ovatko nämä todella näin sitkeitä? Ostin pussini tarjouksesta, joten se voi olla vanhempaa satsia ja näin ollen sitkistynyt. Tykkään siitä kun karkeissa on pureskeltavaa, mutta tässä tapauksessa sitä on makuuni pikkuisen liikaa. Ehkä pidän tätä tekosyynä ostaa toisenkin pussin jossain vaiheessa ja maistella, onko näiden tarkoitus olla sitkeitä. Tällä maulla nämä pääsisivät ehkä nipinnapin jopa normi-Pollyjen edelle, mutta sitkeinä eivät aivan. Pussi on kuitenkin hyvä, ei ehkä aivan sitä pakko saada-kamaa mistä puhuin edellisessäkin postauksessa.

Marabou Dubbel Nougat

Nougat on sellaista tavaraa, että jostain syystä en koskaan osaa sitä itse ostaa. Tällä kertaa kaverini toi illanviettoon parit patukat ja varoitti, että nämä on sitten makeita. Olin että pyh, mä ja makea tullaan kyllä toimeen. No tultiinhan me!

Patukassa on ihanan pehmeä koostumus, se oikeasti suorastaan sulaa suuhun. Nougat on todellakin makeaa, mutta itselleni jäi kyllä vielä makeannälkä patukan jälkeen. Ja se ei kerro mitään tästä karkista, vaan omasta pohjattomasta makean tarpeestani..:D Maraboun tuotteet ovat kyllä ihan järjestään todella hyviä, eikä tämä ole poikkeus. Ei välttämättä mene ihan sinne "pakko saada heti uudelleen" -osastolle, mutta tulen jatkossa kyllä pitämään nämä mielessä kun herkkutarve tulee päälle. Lisäksi tässä on kolmasosa pähkinää, joten syödessä voi yrittää huijata itseään siitä, että onhan tämä terveellisempää kuin vaikkapa maitosuklaa. Tekosyyt kunniaan!

Testissä sokerittomat karkit

Yritän taas vähitellen herätellä tätä blogia eloon :) faktahan on se, että karkkimaailmaan tulee hirveällä syötöllä uutuuksia, eikä karkkihirmukaan voi niissä pysyä mukana. Etenkään jos aikoo pysyä inhimillisissä mitoissa kropaltaan...Itselläni on meneillään pienoinen elämäntaparemontti, joka tosin ei tarkoita totaalista karkeista kieltäytymistä. Muistin, että on olemassa sokerittomia vaihtoehtoja karkeista, ja päätin kokeilla niitä. Kaloreita sokerittomissa on huomattavasti vähemmän kuin sokerillisissa, ja toisaalta vain yhdenlaisia karkkeja sisältävästä pussista ei tule hotkittua sellaista määrää kuin vaikkapa irttareista. Tiedätte varmaan mistä puhun?

Eli testiin. Ensimmäisenä huomasin, että sokerittomia karkkeja on normaalikaupoissa yllättävän vähän! Lisäksi pussit ovat pieniä, ja kilohinta ihan eri luokkaa kuin sokerissa. Miten sokerivero menee näiden kohdalla..? Ostin Pirkan Salmiakki-pussin Cittarista, muut ovat Keskiseltä. Pussihinta oli noin kaksi euroa kullakin, ja sisältöä 90-100g. Yllättävän riittoisia pusseja silti, tuosta edellämainitusta syystä johtuen.

Ensimmäinen ostokseni oli siis Pirkan Salmiakki. Näissä kannattaa huomioida, että makeutusaineesta johtuen nämä voivat aiheuttaa yllättäviä asioita mahassa, mikäli vetäisee isomman satsin kerralla kitusiinsa. Maltillisessa määrässä (pienessä kourallisessa) en havainnut mitään. Salmiakki maistuu ihan aidolle salmiakille, en epäilisi sokerittomaksi. Koostumus on aika sitkeä, mistä osa tykännee. Itse olisin kaivannut pehmeyttä. Mutta ihan passeli makeanhimon tyydyttäjä!

Seuraavaksi Nellie Delliesin Caramel & Liquorice bites, jotka ovat siis karamellin ja miedon lakritsin makuisia pehmoisia, vähän vaahtomaisia makeisia. Näitä syö helposti paljon, koska nämä eivät maistu kovin vahvalle. Mielenkiintoista on, että näissä on tosi hyvin kuituja! Sellaisen pehmeän, karkkimaisen karkin ystäville nämä ovat hyvää kamaa, itselle oli hieman liian laimea ollakseen hyvä. Enkä oikein innostu viinikumista, mitä tuo lakritsiosa oli.

Sitten ehdottomaan suosikkiini, eli Halvan Salmiakkiin. Kotimainen salmiakki on muutenkin suosikkini, eikä tästäkään sokerittomuutta olisi huomannut. Rakenne oli kivan purtava, mutta silti pehmeä eikä mitenkään sitkeä. Makua on tarpeeksi ja kokonaisuutenaan tosi hyvä salmiakki, joka pärjää vertailussa sokerillisille verrokeilleen aivan täysin. Suosittelen lämpimästi.

Keskisellä olisi lisäksi ollut hedelmänmakuisia sokerittomia viinikumeja sekä sokeritonta suklaata. Omat kokemukseni sokerittomasta suklaasta ja ihan perus viinikumeista eivät ole kummoisia, joten en testannut. Tekisi mieli löytää etenkin joku hyvä sokeriton suklaa, sillä olen ihan parantumaton suklaafriikki. Etenkin sokeriton maitosuklaa olisi ihana löytää, sillä en oikein ole tumman ystävä. Aion silti pitää kerran viikossa huijauspäivän, jolloin saan syödä ihan oikeaa sokeriherkkua. Keskimäärin tämä tarkoittanee karkkia, sillä en ole valmis uhraamaan kallisarvoista päivää mihinkään muuhun herkkuun :)